- 45 -
DE
GB
FR
IT
ES
NL
FI
NO
DK
PT
GR
PL
CZ
RU
Koska tuntiakselia on liikutettava jatkuvasti, sähkökäyttöinen
seurantamoottori helpottaisi seurantaa (sen voi asentaa
jälkikäteen – katso Osat: haarukka).
2. Pysyttäminen:
Valitse pimeä paikka, koska häiritsevät valot (katulamput
jne.) voivat heikentää teleskoopin näkemän kuvan tarkkuutta
huomattavasti.
Kun siirryt valoisasta tilasta ulos, silmien on ensin totuttava
pimeyteen. Voit aloittaa tähtien tarkkailun noin 20 minuutin
kuluttua.
Älä käytä teleskooppia suljetuissa tiloissa, ja vie teleskooppi
varusteineen ulos noin 30 minuuttia ennen käyttöä, jotta putken
lämpötila ehtisi tasaantua.
Valitse teleskoopille tasainen, tukeva paikka.
3. Tasapainotus:
Teleskooppi on tasapainotettava ennen käyttöä. Deklinaatio- ja
tuntiakselin on liikuttava herkästi ja täsmällisesti.
Tuntiakselin tasapainottaminen: löysää ruuvi (kuva 16, I), ja
käännä vastapainotanko vaakasuoraan. Siirrä vastapainoa
(kuva 16, H) pitkin tankoa, kunnes putki ja vastapaino pysyvät
vaakasuorassa. Kiristä tuntiakselin lukkoruuvi (kuva 16, I). Avaa
deklinaatioakselin lukkoruuvi (kuva 16, D) deklinaatioakselin
säätämistä varten. Löysää sitten putken pitimen ruuvit (kuva
16, A), ja siirrä putkea, kunnes se pysyy vaakasuorassa. Muista
kiristää putken pitimen ruuvit ja deklinaatioakselin lukkoruuvi.
4. Säätäminen:
Säädä sitten tuntiakseli (kuva 16, F) (napakorkeus): löysää lukko-
ruuvi (kuva 18, X) ja säädä säätöruuvilla (kuva 18, Y).
Akselille säädettävä luku riippuu käyttöpaikan leveysasteesta
(esimerkiksi München 48°, Hamburg 53°).
Muista kiristä lukkoruuvi säätämisen jälkeen. Säädä sitten
deklinaatioakseli (kuva 16, C) 90° asentoon löysäämällä ja
kiristämällä lukkoruuvi (kuva 16, D). Teleskooppiputki on nyt maan
akselin suuntainen. Tätä kutsutaan polaariseksi suuntaukseksi.
VIHJE:
Käyttöpaikan leveysasteen löydät kartan oike-
asta tai vasemmasta reunasta. Tietoa voi kysyä
myös kunnanvirastosta tai hakea Internetistä:
esimerkiksi www.heavens-above.com. Valitse
„Anonymous user > Select“ ja sitten maa, jolloin
tiedot tulevat näkyviin.
i
5. Polaarisuuntaus:
Suuntaa putken aukko pohjoiseen. Avaa lukkoruuvi (kuva 19).
Nyt putkea voi kääntää ja sen voi suunnata tarkasti pohjoiseen.
Käytä tarvittaessa kompassia apuna. Kiristä sitten lukkoruuvi.
Tarkasta, onko teleskooppi kuva 28 mukaisessa asennossa.
Vastapaino (kuva 28, X) on maahan päin ja muodostaa siten
putken kanssa pystysuoran akselin.
Tässä asennossa etsimestä näkee napaseudun ja Pohjantähden.
Pohjantähti on alueen kirkkain (kuva 27).
Sen pitäisi näkyä keskellä okulaarin (f=20 mm) näkökent-
tää. Teleskoopin suuntaus on oikea. Suuntaaminen vaatii
hieman kärsivällisyyttä, mutta kannattaa, sillä se helpottaa
taivaankappaleiden paikantamista koordinaateilla.
Tässä asennossa deklinaatioakselin asteikon (kuva 29) pitäisi
olla asennossa ”9” (= 90°) ja tuntiakselin (kuva 30) asennossa
”0” (= 0 tuntia). Käännä asteikot tarvittaessa varovasti oikeaan
asentoon (nuolien mukaan).
Näin säädettynä voit käyttää kulmamittoja (asteikkoja) taivaan-
kappaleiden löytämiseen (mahdollisia havainnointikohteita).
6. Etsin
Teleskooppisi on nyt karkeasti suunnattu ja säädetty.
Saavuttaaksesi mukavan havainnointiasennon, löysää varovasti
putkikiinnityksen ruuveja (kuva 9, X) niin, että voit kiertää tele-
skooppiputkea. Käännä okulaari ja LED-etsin sellaiseen asen-
toon, josta voit mukavasti havainnoida.
Hienosuuntaus tehdään etsinkaukoputkea käyttäen. Katso etsi-
meen ja yritä säätää Pohjantähti (kuva 27) päällekkäin valopisteen
kanssa (kuva 15). Tarkassa säädössä apuna on tuntiakselin (kuva
16, b) suuntainen kiertoakseli (kuva 16, K) sekä deklinaatioakselin
(kuva 16, a) suuntainen kiertoakseli (kuva 16, E).
7. Havainnointi
Kun olet saanut säädettyä Pohjantähden LED-etsimeen, näet
teleskoopissa Pohjantähden okulaarin lävitse katsomalla.
Voit tarvittaessa suunnata teleskoopin tarkemmin liikkeillä ja
tarkentaa kuvaa säätöpyörällä (7).
Voit myös valita suuremman suurennoksen vaihtamalla okulaaria.
Huomaa, että tähtien suurentumista voi tuskin havaita.
VIHJE:
Okulaarit ovat linssijärjestelmiä, joihin katsotaan
silmällä. Objektiivin polttopisteeseen muodostu-
va kuva näkyy okulaarissa ja suurenee samalla.
Eri suurennoksia varten tarvitaan polttoväliltään
erilaisia okulaareja. Aloita katselu vähän suurenta-
valla okulaarilla (= pieni polttoväli 20 mm).
i
8. Tähtien etsiminen:
Tähtien löytäminen on aluksi varmasti vaikeaa, koska tähdet ja
tähtikuviot liikkuvat jatkuvasti, ja niiden sijainti taivaalla muuttuu
vuodenajan, päivän ja kellonajan mukaan.
Pohjantähti on poikkeus. Sen läpi kulkee maapallon akse-
lin ajateltu jatke. Se on kiintotähti ja kaikkien tähtikarttojen
lähtökohta. Tässä piirroksessa on joitakin tunnettuja tähtikuvioita
ja tähdistöjä, jotka näkyvät koko vuoden. Tähdistöjen järjestys
riippuu kuitenkin päiväyksestä ja kellonajasta.
Kun olet suunnannut teleskoopin tällaiseen tähteen, huomaat,
että se on hävinnyt pian okulaarin näkökentästä. Kompensoi
muutos tuntiakselin (kuva 16, K) liikkeellä, jolloin teleskooppi
seuraa tähden näennäistä liikerataa.
9. Asteikot:
Tähdillä ja muilla taivaankappaleilla on koordinaatit.
Tähden paikan maailmankaikkeudessa määrittävät rektasensio ja
deklinaatio.
Deklinaatio (kuva 16, C) on tähden etäisyys ekvaattorista (kuva
26, d), mitattuna kulma-asteina. Ekvaattorin pohjoispuolis-
ten tähtien asteluku on positiivinen. Jos tähti on ekvaattorin
eteläpuolella, asteluvulla on miinusetumerkki.
Rektasensio (kuva 16, M) on taivaanekvaattoria pitkin mitat-
tu tähden etäisyys kevättasauspisteestä. Kevättasauspiste
on taivaanekvaattorin ja auringon näennäisradan (n.k. ellip-
tiikan) leikkauspiste (kuva 26, e). Ajankohta on kevätpäiväta-
saus (maaliskuun lopulla). Arvo lasketaan taivaan päivittäistä
kiertosuuntaa vastaan aikana kello 0 – 24.
Katso lisätietoja tähtikartoista tai alan kirjallisuudesta.