Suunto 1520 Ohjekirja

Kategoria
Measuring & layout tools
Tyyppi
Ohjekirja

Tämä käsikirja sopii myös

Suunto PM-5, PM-5/1520
USER'S GUIDE
EN
Suunto PM-5, PM-5/1520
GUIDE DE L'UTILISATEUR
FR
Suunto PM-5, PM-5/1520
BEDIENUNGSANLEITUNG
DE
Suunto PM-5, PM-5/1520
GUÍA DEL USUARIO
ES
Suunto PM-5, PM-5/1520
GUIDA DELL'UTENTE
IT
Suunto PM-5, PM-5/1520
KÄYTTÖOPAS
FI
4
PM-5/1520
OPTINEN HYPSOMETRI
Suunto PM-5/1520 -hypsometri on erittäin tarkka ja nopeakäyttöinen korkeusmittari
erityisesti puun korkeuden mittaamiseen. Laitteen runko on anodisoitua korroosion-
kestävää alumiiniseosta. Erikoislaakeroitu asteikkorumpu on sijoitettu ilmatiiviiseen
nestetäytteiseen muovikapseliin. Vaimentavan nesteen ansiosta asteikkorumpu liik-
kuu tasaisesti ja liike pysähtyy nopeasti. Neste ei jäädy. Se säilyttää vaimennusomi-
naisuutensa ja poistaa asteikon lukemista häiritsevän värinän kaikissa
käyttöolosuhteissa.
KÄYTTÖOHJEET
Kun puun korkeus mitataan 15 tai 20 metrin etäisyydeltä, mittaustulos voidaan lukea
suoraan laitteen asteikolta. Lukema on kerrottava kahdella, jos mittaus tehdään 30
tai 40 metrin etäisyydeltä. Suunto-hypsometrillä voidaan määrittää myös maaston
kaltevuuskulma. Maaston kaltevuuskulma määritetään ottamalla maastonsuuntainen
lukema laitteen vasemmanpuoleiselta 20 metrin asteikolta ja muuntamalla se asteiksi
mittarin takana olevan muuntotaulukon avulla.
5
KORKEUDEN MITTAUS
Varsinainen puun korkeuden mittaus
tehdään mitatulta etäisyydeltä seuraa-
vasti. Tähdätään molemmat silmät
auki pitäen puun latvaan. Tällöin lait-
teesta näkyy samaan aikaan mitattava
kohde, hiusviiva ja asteikko. Kun hius-
viiva osuu puun latvan kohdalle, puun
korkeus luetaan asteikolta (tässä esi-
merkissä vasemmanpuoleiselta 20
metrin asteikolta). Näin saatu latvalu-
kema on puun korkeus silmänkorkeu-
delta latvaan. Korkeus puun tyvestä
silmänkorkeudelle mitataan vastaa-
vasti. Jos puun tyvi on silmänkorke-
utta alempana, puun korkeus on näin
saatujen lukemien summa. Jos tyvi on
silmänkorkeutta korkeammalla, puun
korkeus on lukemien erotus. Etäi-
syyttä ei voi tällöin mitata vaakata-
sossa, vaan oikean lukeman
saamiseksi on meneteltävä seuraa-
vasti. Tasaisessa maastossa yleensä
riittää, kun mitataan latvalukema ja
lisätään siihen tiedossa oleva mittaa-
jan silmänkorkeus (tässä tapauksessa 1,6 metriä).
6
NOMOGRAMMIN KÄYTTÖ
Jos etäisyyttä ei maaston epätasaisuuden
vuoksi voi mitata vaakatasossa, mittauk-
sessa käytetään apuna sivulla 7 kuvattua
nomogrammia.
PERUSETÄISYYDEN MÄÄRITTÄMINEN
Tässä laitteessa ei ole prismaa, joten
perusetäisyys, esimerkiksi 15 metriä, mita-
taan maasta mittanauhan avulla. Tämän jäl-
keen lasketaan puun näennäiskorkeus
laskemalla tilanteen mukaan latvan ja tyven
lukemien summa tai erotus. Etsi näennäis-
korkeus sivulla 7 kuvatun nomogrammin vasemmanpuoleisesta asteikosta. Etsi sitten
vasemmanpuoleiselta kaksoisasteikolta tyveen tähtäämällä saatu lukema. Huomaa,
että alaviistoon ja yläviistoon otetut lukemat ovat asteikkoviivan eri puolilla. Yhdistä
nämä nomogrammin asteikkojen kaksi pistettä suoralla viivalla. Leikkauspiste nomo-
grammin keskiasteikolla ilmaisee puun todellisen korkeuden.
7
Tärkeää tietää
Osalla ihmisistä silmien optiset akselit
eivät ole samansuuntaiset. Tätä ilmiötä
kutsutaan piilokarsastukseksi (heterofo-
ria). Piilokarsastus saattaa myös muuttua
ajan mittaan ja eri tekijöiden vaikutuk-
sesta. Jotta voidaan varmistaa, ettei piilo-
karsastus laitteen käyttäjällä vaikuta
lukemien tarkkuuteen, silmien piilokarsas-
tus on syytä tarkistaa seuraavasti ennen
varsinaisten korkeusmittausten teke-
mistä. Mittaa lukema molemmat silmät
auki pitäen ja sulje sitten se silmä, joka ei
ole linssin kohdalla. Jos lukema ei muutu
merkittävästi, silmien akselit kohdistuvat
yhdensuuntaisesti ja voit pitää molemmat
silmät auki. Jos lukemissa on eroa, pidä
toinen silmä suljettuna ja tähtää katse
puolittain laitteen rungon ohi. Näin saa-
daan aikaan optinen harha siitä, että hius-
viiva jatkuu laitteen rungon ohi ja näkyy
kohdetta vasten.
Tyvilukema
8
PM-5
KALTEVUUSMITTARI
Taskukokoinen Suunto-kaltevuusmittari on lujarakentei-
nen ja soveltuu siksi kaikenlaiseen kenttätyöhön. Lait-
teessa on parallaksiton optiikka, jolla lukemat saadaan
nopeasti.
Tähtäys ja asteikon lukeminen tehdään samanaikai-
sesti. Laitteessa ei ole säätöä vaativia asetinruuveja
eikä lipelliä, jota olisi tarkkailtava.
Kun työskennellään ahtaissa paikoissa, esimerkiksi
geologisen ja mineralogisen työn vuoksi, kerrostumien
kaltevuuksia ja muita muodostumia voidaan lukea aset-
tamalla mittari muodostuman ääriviivan tai pinnan
suuntaisesti, minkä jälkeen kulma luetaan suoraan
sivuikkunan läpi.
Rakenne
Runko on korroosionkestävää kevytalumiinia.
Asteikkolevy liikkuu kahden jalokivilaakerin välissä, ja
kaikki liikkuvat osat ovat vaimentavassa nesteessä
ilmatiiviissä muovikapselissa. Neste vaimentaa asteik-
kolevyn tärinän, joten asteikkolevy liikkuu pehmeästi ja
tasaisesti.
Auringonvalo ja vesi eivät vaikuta täyttönesteeseen. Neste ei jäädy arktisissa olosuh-
teissa eikä höyrysty trooppisissa olosuhteissa.
9
Tekniset tiedot
Paino: 120 g. Mitat: 7,4 x 5,2 x 1,5 cm. Optinen asteikko: 0°...±90° ja 0 %...±150 %.
Mittarin taakse on painettu kosinitaulukko.
Mittaustarkkuus
Mittaustarkkuus voidaan lukea suoraan yhden asteen tai yhden prosentin tarkkuu-
della ja se voidaan arvioida nolla-alueella kymmenen minuutin tai 1/5 prosentin tark-
kuudella.
SAATAVANA OLEVAT PM5-MALLIT
PM-5/360 PC -vakiomallista on kehitetty muunnoksia, joissa on erikoistarkoituksiin
sopivia asteikkoyhdistelmiä. Saatavana on muun muassa uusastejakoinen malli.
Siinä ympyrä on jaettu tavanomaisen 360 asteen sijasta 400 uusasteeseen (g). Pro-
senttiasteikko on normaali. Tämä malli on PM-5/400 PC.
10
KÄYTTÖOHJEET
Mittaus tehdään yleensä oikealla silmällä. Joillekin voi olla helpompaa käyttää
vasenta silmää silmien näkötarkkuuden erojen ja omien mieltymysten vuoksi. On erit-
täin tärkeää, että molemmat silmät pidetään auki. Mittaria kannattava käsi ei saa peit-
tää toisen silmän näkökenttää.
Pidä mittaria lukevan silmän edessä siten, että pyöreä sivuikkuna vasemmalla ja että
näet mitta-asteikon optisessa tähtäimessä. Suuntaa mittari kohteeseen nostamalla tai
laskemalla laitetta, kunnes hiusviiva osuu mitattavaan kohteeseen. Hiusviivan sijainti
asteikolla osoittaa tällöin mittaustuloksen. Optisen harhan ansiosta hiusviiva näyttää
jatkuvan laitteen rungon ulkopuolelle ja on siten helposti nähtävissä tähdättävää
maastoa tai kohdetta vasten.
Vasemmanpuoleinen asteikko antaa kaltevuuslukeman asteina vaakasuorasta
tasosta silmänkorkeudelle. Oikeanpuoleinen asteikko osoittaa tähtäyspisteen korkeu-
den samalta vaakasuoralta silmänkorkeudelta prosenttilukuna vaakasuorasta etäi-
syydestä. Seuraavassa esimerkki mittauksesta:
11
Puun korkeuden mittaaminen
tasaisessa maastossa 25 met-
rin etäisyydeltä. Mittaria kallis-
tetaan siten, että hiusviiva
näkyy puun latvaa (korkein
kohta) vasten. Mittaustulos on
48 % (n. 25,5°). Koska etäisyys
on 25 metriä, puun korkeus on
48 / 100 x 25 metriä = n.
12 metriä. Tähän on lisättävä
mittaajan silmänkorkeus maan-
pinnasta eli 1,6 metriä. Saatu
summa on 13,6 metriä eli puun
korkeus.
Hyvin tarkoissa mittauksissa,
etenkin kaltevassa maastossa,
mitataan kaksi lukemaa: yksi
puun latvasta ja toinen sen
tyvestä. Jos rungon tyvi on sil-
mänkorkeuden alapuolella,
saadut prosenttiluvut lasketaan yhteen. Kokonaiskorkeus on näiden prosenttilukujen
summan suuruinen osuus vaakasuorasta etäisyydestä. Jos latvasta mitattu lukema
on esimerkiksi 41 % ja rungon tyven lukema on 13 %, 25 metrin etäisyydeltä mitatta-
van puun kokonaiskorkeus on (41 + 13) / 100 x 25 metriä = 54 / 100 x 25 metriä = n.
13,5 metriä.
12
Jos puun tyvi on silmänkorkeuden yläpuolella, tyven lukema vähennetään latvan
lukemasta ja kokonaiskorkeus on näiden prosenttilukujen erotuksen suuruinen osuus
vaakasuorasta etäisyydestä.
Jos latvan lukema on esimerkiksi 65 % ja puun tyven lukema on 14 %, kokonaiskor-
keus on (64 – 14) / 100 x 25 metriä = 50 / 100 x 25 metriä = 12,5 metriä. Jos laskutoi-
mitukset tehdään päässälaskuna ilman laskinta, mittaus suositellaan tehtäväksi 50,
100 tai 200 metrin etäisyydeltä laskutoimitusten helpottamiseksi.
Prosenttiasteikon kaikki lukemat perustuvat etäisyyteen vaakatasossa. Tämä tarkoit-
taa sitä, että jos etäisyys mitataan kaltevassa maastossa maata pitkin, laskelmaan
syntyy virhe, joka on korjattava oikean tuloksen saamiseksi. Loivasti kaltevassa
maastossa virhe on useimpien tarkoitusten kannalta merkityksetön, mutta sen suu-
ruus kasvaa progressiivisesti kaltevuuden lisääntyessä.
13
Trigonometrinen kaava on
H = h x cos
α
Kaavassa H on todellinen eli korjattu korkeus, h on luettu korkeus ja α (alfa) on
maaston kaltevuuskulma. Tämän yhtälön avulla voidaan korjata myös etäisyys. Täl-
löin h on maata pitkin mitattu etäisyys ja H on etsitty horisontaalietäisyys. Jos käyte-
tään korjattua etäisyyttä, mitattua korkeutta ei tarvitse korjata. Kun lasketaan
vaakasuora etäisyys käyttämällä maata pitkin mitattua etäisyyttä ja kaltevuuskulmaa,
on huomattava, että laskelmaan syntyy virhe, jos rinteen kaltevuus mitataan silmän-
korkeudelta puun tyveen. Rinteen kaltevuuden mittaaminen maata pitkin olisi hanka-
laa ja epäkäytännöllistä. Virhettä ei kuitenkaan synny, jos rinteen kaltevuus mitataan
silmänkorkeudelta puun runkoon silmänkorkeudelle merkittyyn tähtäyspisteeseen,
jolloin mittauslinjoista saadaan yhdensuuntaiset. Rinteen todellinen kaltevuuskulma
on 9 astetta.
Seuraavassa kuvassa on esi-
merkki kummastakin laskentata-
vasta.
Laskentatapa 1. Mittaa etäisyys
maata pitkin. Sen todetaan ole-
van 25 metriä. Mittaa sitten kalte-
vuuskulma. Kaltevuuskulma on 9
astetta. Luetaan latvan ja maan-
pinnan prosenttiluvut. Ne ovat 29
ja 23 prosenttia.
14
Laskutoimitus:
Laske 52 prosenttia 25 metristä. Näin saadaan 13 metriä. Kerro tämä 9 asteen kosi-
nilla.
0,987 x 13 metriä = 12,8 metriä.
Laskentatapa 2. Kerro maan pintaa pitkin mitattu etäisyys kaltevuuskulman kosinilla.
0,987 x 25 metriä = 24,6 metriä.
Lisää lukuun prosenttiluvut kuten edellä, jolloin summa on korjattu etäisyys prosentti-
lukuna.
Laskutoimitukset voidaan tehdä vastaavasti jalkamittoina.
Tämä esimerkki osoittaa, että 9 asteen kaltevuuskulma aiheuttaa ainoastaan 2,3 %
korjauksen, mutta kun rinteen kaltevuuskulma on 35 astetta, korjaus merkitsee noin
18 % vähennystä mitatusta korkeudesta.
23
100
-------- -
29
100
-------- -
52
100
-------- -=+
52
100
-------- -
24 6m 12 8m,=,×
52
100
-------- -
80 9ft 42ft=,×
15
NOMOGRAMMIN KÄYTTÖ KORKEUDEN KORJAAMISEEN
Kun käytetään nomogrammia, korjauslaskelmia ei tarvita. Nomografisen ratkaisun
saamiseen tarvitaan vain viivoitin tai muu sopiva suorasivuinen esine. Nomogrammia
käytettäessä viivoitin asetetaan siten, että sen reuna leikkaa vasemmalla kulma-
asteikon kaltevuuskulman kohdalta ja oikealla näkyvissä olevan korkeusasteikon asi-
anmukaisesta kohdasta. Lue korjattu korkeus (tai etäisyys) kohdasta, jossa viivoitti-
men reuna leikkaa keskellä olevan korjatun korkeusasteikon. Kun mittaat 100 metrin
etäisyydeltä maan pintaa pitkin, korjauslaskelman tekeminen on helppoa. Rinteen
kaltevuuskulmaa ei tarvitse tällöin mitata. Tarvitaan vain lukemat latvasta ja tyvestä.
Tilanteen mukaan näiden lukemien summa tai erotus antaa suoraan näennäisen kor-
keuden jalkoina. Sen jälkeen tämä lukema korjataan seuraavasti. Ensin etsitään
nomogrammin oikeanpuoleisesta asteikosta näennäistä korkeutta ilmaiseva kohta.
Toiseksi etsitään vasemmanpuoleisesta kaksoisasteikosta tyven lukemaa ilmaiseva
kohta. Kolmanneksi yhdistetään nämä pisteet. Korjattu lukema on keskimmäisellä
asteikolla oleva leikkauspiste. Kaltevuuskulma voidaan jättää tässä toimenpiteessä
huomioimatta, koska vasemmalla sijaitseva maantasoasteikko on laadittu siten, että
maaston kaltevuuskulma ja keskimääräinen silmänkorkeus 1,6 metriä on otettu huo-
mioon.
16
SUOJUS MALLEIHIN SUUNTO KB-14 JA PM-5
Laitteen suojus sopii seuraaviin KB- ja PM-malleihin:
KB-14 (kaikki mallit) ja PM-5.
Suunto PM-5, PM-5/1520
BRUKSANVISNING
SV
SV
1 / 1

Suunto 1520 Ohjekirja

Kategoria
Measuring & layout tools
Tyyppi
Ohjekirja
Tämä käsikirja sopii myös